Muutokset

{{tarinatietoa|Josa|13. toukokuuta 2004|* {{liftari.org}}}}  Siskoni ja minä ja vanha tuttu äkkilähtötyyli. "Mentäskö Norjaan[[Norja]]an?" "No sithän me ollaan menossa ihan väärään suuntaan, käännytään ympäri."

Kulkeuduttiin henkilöautoilla pohjoista kohti. [[Rovaniemi|Rovaniemen ]] läheltä, Muurolasta[[Muurola]]sta, saimme kyydin, joka oli menossa [[Pelkosenniemi|Pelkosenniemelle]]. Mies jätti meidät [[Vikajärvi|Vikajärvelle ]] ja palasi 15min päästä takaisin. "Aloin miettiä, että en kyllä voi jättää teitä tuonne.. Mitäs jos ajan Sodankylän [[Sodankylä]]n kautta? Vai tulisitteko luokseni yöksi Pelkosenniemelle?" Upeaa, ihanaa! Päätimme jatkaa Sodankylään ja jäimme sinne keskellä yötä.

Tunnin aikana meni kaksi autoa. Seuraavan tunnin aikana jo neljä. Viimeinen otti meidät kyytiin ja toi 10km eteenpäin. Siitä pääsimme tunnin sisään autoon, jonka kuski toi meidät Ivaloon[[Ivalo]]on. YIT:n pomo. Kaverinsa olivat ajaneet ohitsemme aikaisemmin ja soittaneet pomolle, että ota sinä ne kyytiin sitten kun tuut.

Kiitolinjan mies tuli tuomaan tavaroita YIT:lle ja otti meidät samalla mukaan ja toi Inariin[[Inari]]in. Siellä kello oli 7 aamulla. Kaupat olivat vielä kiinni ja kadut aika hiljaisia. Ihanan valoisaa ja keväistä silti. Seisoimme puoli tuntia scanian keulan edessä odottelemassa rekkamiestä, jonka auton näimme jo Sodankylässä. Silloin hän vain oli nukkumassa. Mies tuli vihdoin ja sanoi olevansa menossa Båtsfjordiin[[Båtsfjord]]iin. "Missä se on?"

Kuski oli vähän nihkeä ottamaan kyytiin. Otti kuitenkin. Aluksi mietittiin, että mentäisiin Nordkappiin[[Nordkapp]]iin, mutta autossa oli niin hauskaa, ja Nordkapp kuulemma niin mitätön nähtävyys, että päätettiin mennä [[Utsjoki|Utsjoelle ]] ja Nuorgamiin[[Nuorgam]]iin.Kuski oli suomenruotsalainen ja puhui hyvää suomea, mutta puhuttiin kuitenkin ruotsia [[ruotsi]]a oppiaksemme. Todella hauskaa, mukavaa ja ihanaa. Eikä tietty millään maltettu jäädä [[Tana brossa bro]]ssa pois.